Green Care

Suomalaisilla on aina ollut vahva sisäsyntyinen tarve hakeutua luontoon hoitamaan omaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. Green Care on tavoitteellista luontolähtöistä toimintaa, jolla tähdätään ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Sitä toteutetaan metsässä, puutarhassa, maatilalla ja sisätiloissa niin kaupungissa kuin maalla. Luonto, toiminta ja yhteisö ovat Green Care -toiminnan peruselementit. Näitä elementtejä eri tavoin yhdistämällä ja painottamalla saavutetaan niiden tuomat hyvinvointivaikutukset.

Green Care -termin suomenkielisinä vastineina käytetään termejä vihreä hoiva (luontohoiva) ja vihreä voima (luontovoima). Luontohoiva on ammatillista ja tavoitteellista terapia- ja kuntoutustyöskentelyä. Luontohoivaa toteuttaa sosiaali-, terveys, ja kasvatusalan ammattilaiset jotka ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen. (Suomi & Juusola 2016) Mikäli olet kiinnostunut luontohoivasta, Rovaniemellä ja Rovaniemen lähistöllä on yrityksiä jotka tarjoavat luontohoivapalveluita.

Tällä sivustolla olemme keskittyneet vihreään voimaan eli luontovoimaan. Luontovoima on ennaltaehkäisevän mielenterveystyön itsehoitomenetelmä, jota kaikki voivat toteuttaa yksin tai yhdessä perheensä tai ystävien kanssa.  Itsehoitomenetelmänä luontovoima soveltuu lasten kasvatukseen, nuorisotyöhön sekä itsetuntemuksen, pari- ja perhesuhteiden vahvistamiseen sekä omien voimavarojen lisäämiseen. (Suomi & Juusola 2016). Green care -toiminnan keskeinen perusta on ekopsykologia, jossa ihminen nähdään osana luontoa. Sen tavoitteena on luontoyhteyden rakentuminen ihmisen ja luonnon välille. (Sempik, Hine & Wilcox 2010). Monet ihmiset ovat etäytyneet luonnosta, ja tämän ajatellaan olevan osasyy sille, että ihmiset voivat pahoin. Omaa luontoyhteyttään parantamalla ja hoivaamalla ihminen voi myös parantaa omaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. 

Jokaisella ihmisellä on olemassa oma tapansa olla vuorovaikutuksessa luonnon kanssa ja kokea luontoa. Tätä kutsutaan luontokokemukseksi. Salonen ja Kirves (2016) jakoivat tutkimuksessaan luontokokijat kolmeen eri ryhmään; elpyjät, tervehtyjät ja ristiriitaiset. Luontokokemuksen elvyttävyys tarkoitti kokijalle rauhoittumista, rentoutumista, virkistymistä, myönteisen olon vahvistumista ja ajatusten selkiintymistä. Tervehtymisen kuvauksessa koetut  vaikutukset olivat elpymistä kokonaisvaltaisempia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä kokemuksia, kuten tuntemus terveydestä, paranemisesta, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai psyykkisen ongelman helpottumisesta luonnon vaikutuksesta. Ristiriitaisiin luontokokemuksiin liittyi elpymisen lisäksi kielteisiä tunteita, kuten ahdistus tai muu paikkaan tai tilanteeseen liittyvä epämiellyttävä tunne. 

Mikäli ihminen on vieraantunut luonnosta, ihmisen ja luonnon välisen suhteen eheyttämiseen ja palauttamiseen voidaan käyttää luontokokemusta. Luontokokemus saadaan luonnossa oleskelemalla tai ekopsykologian menetelmin luonnossa tehtävissä harjoituksissa. Sen tarkoituksena on avartaa näköaloja, löytää omia voimavaroja ja tuottaa elpymisen kokemus, joka edistää hyvinvointia ja tarjoaa mahdollisuuden irrottautua kiireellisestä ja stressaavasta arjesta. Jo luontoon sijoittuva mielikuvarentoutus palauttaa voimavaroja. Luontokokemuksen syntymiseen tarvitaan aistihavainto luonnosta tai jostain luonnon elementistä, kuten puusta, kukasta, linnusta tai vedestä. (Hirvonen & Skyttä 2014, 18-22; Sempik, Hine & Wilcox 2010, 53-56). 

Myös yksittäisillä luontoelementeillä kuten virtaavalla vedellä on tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia. Virtaavan veden äänen on todistettu alentavan sykettä ja verenpainetta, alentavan lihasjännitystä ja elimistön stressihormoni tasoja, aktivoivan parasympaattista hermostoa ja deaktivoivan sympaattista hermostoa, sekä lisäävän positiivisia tuntemuksia ja vähentävän negatiivisia tuntemuksia, lisäävän vilkkautta ja vähentävän masennusta.  (Hirvonen & Skyttä 2014, 24-27.)

Ihminen on käyttänyt kauan luontoa psyykkisen itsesäätelyn välineenä. Varsinkin haasteellisissa ja uusissa tilanteissa ihminen muokkaa kokemuksiaan niin, että ne tukevat miellyttävää ja siedettävää olotilaa. Luonto on ihmiselle paikka missä voi rauhoittua, jäsentää ajatuksia ja palautua stressin ja arjen kiireistä. Ihminen lähtee luontoon virkistyäkseen, rauhoittuakseen ja palautuakseen elämän stressitilanteista. Tämmöinen luontoon hakeutuminen ja luonnon hyväksikäyttö hyvinvoinnin lähteenä on usein tiedostamatonta toimintaa. 

Luontoympäristöjen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia selitetään usein elpymisellä eli tarkkaavuuden elpymisellä sekä stressistä elpymisellä. (Hirvonen & Skyttä 2014, 18-22) Psykologinen palautuminen, arvioituna huomion palautumisena ja rentoutumisena on yleensä parempi fyysisen aktiviteetin jälkeen luonnollisessa ympäristössä kuin sisätiloissa tai rakennetussa ulkoympäristössä. Tutkimusten mukaan mikäli sinulla on mahdollisuus harrastaa saman tyyppistä aktiviteettia joko ulkona tai sisällä, niin ulkoaktiviteetti on suositeltavampaa elpymiselle ja mielialan parantumiselle. (Pasanen 2020) 

Mielenterveyden edistämistä on mikä tahansa sellainen toiminta, joka vahvistaa mielenterveyttä tai vähentää sitä vahingoittavia tekijöitä (Lönnqvist & Lehtonen 2019). Green Care voidaan lukea tällaiseksi toimintamuodoksi. Lönnqvist & Lehtonen (2019) mukaan perustan ennaltaehkäisevälle mielenterveystyölle muodostavat mielenterveyden edistäminen eli promootio, ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisy eli preventio. Promootiolla pyritään parantamaan, vaalimaan ja suojelemaan mielenterveyttä. Sen avulla vahvistetaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, jotta suojaavien ja haavoittavien tekijöiden vuorovaikutussuhde pysyisi tasapainossa ja ihminen välttyisi mielenterveyshäiriöiden synnyltä. Preventiolla pyritään ehkäisemään mielenterveysongelmien ja -häiriöiden syntyminen. 

Tutkimustuloksia.

Useat eri tutkimukset tukevat ihmisten omia havaintoja luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin. Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista on saatu ihmisen ja luonnon suhdetta tarkastelevilla monitieteellisillä teoreettisilla tutkimuksilla, havainnointi- eli observointitutkimuksilla, sekä erilaisilla terapeuttisten ja toiminnallisten luontokokeilujen ja toimintakäytäntöjen vaikutuksia mittaavilla koeasetelmilla.

- Metsässä oleminen helpottaa lievää ja keskivaikeaa masennusta. British Medical Journal 2005

- Hollantilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että mitä vähemmän viheralueita on kilometrin säteellä kodista, sitä suurempaa on ihmisten yksinäisyys ja vähäisempää heidän saamansa sosiaalinen tuki. Maas ym, 2009

Luonnossa liikkuminen vahvistaa tarkkaavaisuutta, lisää psyykkistä tyyneyttä ja laskee merkittävästi stressihormonin tasoa. Korpela ym. 2014

- Mitä enemmän lähettyvillä on viheralueita, sitä enemmän ihmiset kokevat yhteisöllisyyttä Sugiyama ym. 2008

- Mitä enemmän luonnossa ulkoilee, sitä enemmän saa mielen ja kehon elpymiskokemuksia ja sitä parempi on ihmisten emotionaalinen hyvinvointi. Korpela & Paronen 2011

- Luontoympäristö kehittää lasten keskittymistä, motorisia taitoja sekä sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Laaksoharju ym. 2012

- Syljestä mitatun kortisolin eli stressihormonin määrä vähenee merkittävästi luonnossa oleskellessa. Park ym. 2007 Tsunnetsugu ym. 2007

Kuinka paljon meidän sitten tulisi oleskella viheralueilla saadaksemme siitä tutkimustulostenkin todistamia terveysvaikutuksia?

Suomen Akatemian tutkimuksessa tutkittiin kaupunkilaisten luontosuhdetta sekä viheralueiden vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimus toteutettiin Helsingissä ja Tampereella. Tutkimustulosten mukaan kaupunkilaisten kokonaismieliala on myönteisempi, kun he oleskelevat lähiviheralueilla yli viisi tuntia kuukaudessa ja kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa luontokohteissa 2-3 kertaa kuukaudessa. Luonto ja ihmisten hyvinvointi -tutkimus 2007

Luonnossa liikkumista ei kuitenkaan kannata aloittaa yltiöpäisesti lähtemällä Tunturi-Lappiin viikon mittaiselle talvivaellukselle huonosti varautuneena ja varustautuneena. Eihän liikuntaharrastuksenkaan aloittaja suuntaa heti ensimmäiseksi maratonille tai Ironman-kisaan. Liian raju aloitus voi johtaa kielteisiin tunteisiin ja estää positiivisten vaikutusten syntymistä. Omaa luontosuhdetta kannattaa rakentaa pikkuhiljaa. Tiedon ja taidon kasvaessa myös itselle asetettuja tavoitteita ja tehtäviä voi kasvattaa. Jokainen toteuttaa Green Care -toimintaa omien kykyjensä ja tavoitteidensa mukaan. 



Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita